Hallituksen toimintakertomus
Yleistä
Vestia Oy perustettiin 1.9.1999. Toimintakausi oli siis yhtiön 21. toimintavuosi. Yhtiön omistaa 16 Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijokilaakson kuntaa (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi ja Ylivieska).
Yhtiön tehtävänä on huolehtia omistajakuntiensa puolesta näiden lakisääteisestä jätehuollon järjestämisestä, jätteiden kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja käsittelystä.
Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen jälkeen
Jätteiden kuljetus
Nykyiset poltettavan jätteen kuljetusurakat ovat voimassa vuosille 2020 – 2024. Biojätteiden ja ekopistejätteiden kuljetusurakat ovat voimassa vuoden 2023 syyskuun loppuun.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
Jätteiden energiana hyödyntäminen toteutui suunnitelmien mukaisesti. Polttolaitokselle yhtiö toimitti oman toiminnan ja yhteistyökumppaneiden kautta kaikkiaan 38 723 t poltettavaa jätettä.
Biojätteitä toimitettiin hyödynnettäväksi Ab Stormossen Oy:n biokaasulaitokselle Vaasaan 1 847,70 tonnia.
Yhtiön vastaanottama jätemäärä vähentyi edellisvuodesta noin 25 %:lla 49 560 tonnista 37 014 tonniin, joka johtui toimialueella olevien suurten rakennusprojektien maamassojen toimitusten päättymisestä ja Westenergy Oy:n osakkuusjärjestelyistä johtuneesta ylimääräisen polttokapasiteetin vähenemisestä. Vastaanotettujen jätteiden jakauma; hyödynnettävä maa-aines 0,3 %, vaarallinen jäte ja SER 3,0 %, loppusijoitus 5,1 %, energiana hyödynnettävä 55,4 %, materiaalina hyödyntäminen 33,4 % muu käsittely ja varasto 2,7 %.
Arvio todennäköisesti tulevasta kehityksestä
Yhtiön tulot muodostuvat seuraavasti; jätemaksut 76 %, perusmaksu 14 % sekä hyötyjäte- ja energiamyynti sekä muut palvelut 10 %.
Julkisoikeudellisten maksutulojen osalta on ensiarvoisen tärkeää, että jätelautakunnan ylläpitämä jätehuoltorekisteri on ja pysyy ajan tasalla. Kaikkien kunnan vastuulla olevien kiinteistöjen liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen turvaa yhtiön tasaisen tulovirran.
Jätehuollon toimintaketjut on saatu tehokkaiksi. Jätteiden keräys- ja kuljetus toimii hyvin ja vastaanotetuista jätteistä hyödynnetään materiaalina ja energiana n. 95 %. Vuosien aikana tehdyt merkittävät investoinnit toimivat kustannustehokkaasti ja niiden tuottama hyöty voitiin tulouttaa asiakkaille poltettavan jätteen käsittelymaksujen säilyttämisenä edellisvuoden tasossa.
Toimikauden aikana yhtiö aloitti hyötyjäteasemaverkoston kehittämisen toimivammaksi uudistamalla ensimmäiset neljä viidestätoista hyötyjäteasemasta. Pakkausjätteiden keräyksen siirryttyä tuottajien vastuulle yhtiön vastuulle jääneiden ekopisteiden verkostoa ylläpidetään tarjoten täydentävää keräystä hyödynnettävien jätteiden osalta.
Hankintalain rajoitusten ja jätelakiin suunniteltujen kuntavastuun supistusten, sekä suoritetun liiketoimintasiirron vuoksi yhtiön liikevaihto laski toimikauden aikana. Asiakasmaksujen suurten korotusten välttämiseksi yhtiö etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tulouttaa tytäryhtiön toiminnasta saadut hyödyt tasapainottamaan muutosten aiheuttamaa vaikutusta.
Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnasta
Yhtiöllä ei ollut omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, vaan se osallistuu Suomen Kiertovoima KIVO ry:n kautta laajempiin jätehuollon kehityshankkeisiin.
Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Yhtiön tehtävänä on hoitaa osakaskuntiensa puolesta kunnille jätelainsäädännössä säädetyt jätehuollon palvelutehtävät. Tämä turvaa vakaan asiakaspohjan. Asumisen jätemäärissä ei suuria suhdannevaihteluita.
Yhtiön jätteistä suurin osa hyödynnetään energiana Westenergy Oy Ab:n jätteenpolttolaitoksessa. Sen häiriötön toiminta on tärkeä koko jätehuoltoketjussa. Toimintaa turvataan määrittelemällä toimitettavan jätteen laatu sekä tasaiset toimitukset. Polttolaitoksella on säännölliset vuosihuollot. Toiminnan keskeytysten varalta on vakuutukset.
Yhtiön lainat on sidottu puoliksi 12 kk:n euriboriin ja puoliksi 3 vuoden kiinteään korkoon. Lainoilla on osakaskuntien takaus.
COVID-19 pandemian aiheuttamat riskit ja toimenpiteet
Maaliskuussa 2020 Suomessa julistetun poikkeusolotilanteen osalta yhtiö varautuu varautumissuunnitelmansa mukaan tuottamaan mahdollisimman häiriöttömästi asumisessa syntyvän jätteen kuljetuksen ja käsittelyn. 17.3.2020 alkaen yhtiön toiminta siirtyi poikkeusolojen edellyttämään tilaan, jossa henkilöstön hajauttamis- ja suojaamistoimenpiteiden ohella valmistaudutaan muuttamaan ajojärjestelyitä siten, että edelleen huolehditaan kriittisten kohteiden jätehuollon toteutumisesta myös tilanteessa, jossa kuljetuskapasiteetti on merkittävästi alentunut. Virusepidemian suurimmat riskit kohdistuvatkin asumisessa syntyvän jätteen kuljetuksiin ja niihin liittyvien asiakaspalvelu- ja logistiikkatoimintojen sujuvuuteen.
Arvio ja tunnusluvut taloudellisesta asemasta ja tuloksesta
Liikevaihto
Tilikauden liikevaihto oli 8,9 milj. €. Liikevaihto laski 16,6 % edellisvuodesta johtuen vuoden 2019 lopulla tehdystä liiketoimintasiirrosta. Tilikauden tulos on 309 789,12 € voitollinen. Omavaraisuusaste on 63,6 %.
Investoinnit
Vuoden aikana investoitiin Ylivieskan jätekeskuksen alueelle rakentamalla uusi palvelurakennus. Vuoden aikana valmistuivat myös neljä ensimmäistä uudistettua pienjätekuormia vastaanottavaa lajittelupihaa. Muut pienemmät investoinnit toteutettiin yhtiön investointisuunnitelman mukaan.
Rahoitus
Palvelurakennusinvestointi rahoitettiin tulorahoituksella ja lajittelupihainvestointeihin otettiin lainaa Kuntarahoitukselta 800 000 ,00 €. Pitkäaikaista lainaa lyhennettiin 411 844 €. Lainaa oli vuoden lopussa jäljellä 3 403 922,00 €. Lainojen jäljellä oleva maksuaika on keskimäärin 8 vuotta.
Henkilöstö
Yhtiön palveluksessa toimikauden päättyessä oli yhteensä 21 henkeä. Henkilöstön keski-ikä oli 40,3 vuotta. Henkilöstömenot sivukuluineen olivat 1 196 920,47 € (edellisvuonna 1 375 645,56 €).
Ympäristöasioiden esittäminen
Ympäristöasiat on esitetty omana osiona vuosikertomuksessa. Yhtiö noudattaa sertifioituja laatu- ja ympäristöjärjestelmiä ISO 9001 ja ISO 14001.
Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta:
Hallitus esittää, että yhtiöjärjestyksen mukaisesti osinkoa ei jaeta. Tilikauden voitto 309 789,12 € siirretään voitto/tappio -tilille.
Yhtiön osakkeet
Yhtiön osakepääoma jakautuu 4979 osakkeeseen. Kullakin osakkeella on yksi ääni/osake. Osakkeita koskevat yhtiöjärjestyksen lunastus- ja suostumuslauseke. Kertomusvuonna ei tapahtunut muutoksia yhtiön omistuksessa.
Vestia Oy:n osakkeenomistajat 31.12.2020
| Osakas | Osakkeiden lukumäärä | Omistusosuus |
|---|---|---|
| Alavieskan kunta | 145 | 2,90 % |
| Haapajärven kaupunki | 401 | 8,10 % |
| Haapaveden kaupunki | 389 | 7,80 % |
| Kalajoen kaupunki | 599 | 12,00 % |
| Kannuksen kaupunki | 295 | 5,90 % |
| Kärsämäen kunta | 160 | 3,20 % |
| Merijärven kunta | 67 | 1,30 % |
| Nivalan kaupunki | 534 | 10,70 % |
| Oulaisten kaupunki | 393 | 7,90 % |
| Pyhäjoen kunta | 178 | 3,60 % |
| Pyhäjärven kaupunki | 340 | 6,80 % |
| Pyhännän kunta | 94 | 1,90 % |
| Siikalatvan kunta | 332 | 6,70 % |
| Sievin kunta | 235 | 4,70 % |
| Toholammin kunta | 186 | 3,70 % |
| Ylivieskan kaupunki | 631 | 12,70 % |
| KAIKKI YHTEENSÄ | 4979 | 100 % |
Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat
Yhtiökokous ja hallitus
Yhtiökokous pidettiin 23.9.2020. Kokouksessa oli edustettuna 10 osakaskuntaa. Yhtiökokouksessa valittiin uudistuneen yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallituksen jäsenet ajalle 2020 – 2022.
Hallituksen kokoonpano oli yhtiökokouksen jälkeen seuraava:
| Varsinainen jäsen | Varajäsen | Toimikausi |
|---|---|---|
| Juha Isokoski (Ylivieska) | Matti Pahkala (Pyhäjoki) | 2020–2022 |
| Hannu Komu (Siikalatva) | Anri Kolehmainen (Haapavesi) | 2020–2022 |
| Olli Joensuu (Kannus) | Sami Laukkanen (Pyhäjärvi) | 2020–2022 |
| Paavo Hankonen (Sievi) | Ilkka Piispanen (Toholampi) | 2020–2022 |
| Miika Heikkilä (Kalajoki) | Matti Konola (Pyhäntä) | 2020–2021 |
| Jarmo Pihlajaniemi (Nivala) | Esa Linnala (Merijärvi) | 2020–2021 |
| Mauri Myllykangas (Oulainen) | Vesa Savolainen (Haapajärvi) | 2020–2021 |
| Anne Ruha (Kärsämäki) | Tuomas Häggman (Alavieska) | 2020–2021 |
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Paavo Hankonen. Hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Jarmo Pihlajaniemen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa.
Tilintarkastajat
Tilintarkastusyhteisönä on toiminut Ernst & Young Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT Milla Karjalainen.